Heis...
Tänään taas aattelin kirjotella.
Tällä kertaa haluun kertoo ittestäni, millanen oon ja sen mitä haluun.
Oon yleensä aina iloinen, vaikken
olisikaan niin annan muitten ymmärtääniin.
Se on sitä esittämistä.
Näytän muille olevani vahava (henkisesti),
mutta totuus on et en oo niin vahva mitä moni luulee.
Oon monesti kuullu " sä oot vahva,kyllä sä kestät",
mä saatan kestää sen
sillon,vaan sen takii että sivuutan sen asian ja kärsin kaikki paskan samalla kertaa
ulos ittestäni.
Näin oon tehnyt aina ja tuun tekemäänkin.
Päältä päin on sanottu että " sun elämä on aika varmasti ollu tyyliin kuin ruusuilla
tanssimista" , totuus siitäkin on se et se on kaikkee muuta.
Monikaan mun ikänen
ei oo kärsiny niin paljon kaikkee ja niinkin kauheita asioita kun minä.
Ne kaikki kaivaa sisälläni eikä niitä myöskään saa mitenkään korjattua,
vaan ne kaivertaa siellä mun sisällä tasan niin kauvan kun oon elävien kirjoissa.
Mä oon myös ollu "liian kiltti" joskus, mut nykyään osaan sanoo myös ei
ja kertoa oman mielipiteeni.
Mä puhun sillon ku mua kiinnosttaa puhua niistä mun ns. ongelmista.
Enkä puhu niistäkään ihan kelle vaan.
Puhun sille jolle sillä hetkellä tuntuu hyvältä puhua.
En oo siis ite käsitelly mun menneisyyttäni.
Se mitä nyt haluan itse itselleni niin terveellisemmän elämän,
kuntoilua monipuolista terveelistä ruokaa ja tupakan lopettamisen.
Ja nää mä teen, se on nyt tai ei koskaan.
Mä myös taon sen mun päähän ja nyt ne kaikki onnistuu.
Mul on kavereita sata varmasti mun tukena näissä.
Ei ne oo tähänkään asti mua hylänny.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti